Tällä hetkellä sinnittelen syömisten suhteen, yrittäen kulkea sitä kultaista keskitietä, joka muilta onnistuu siis luonnostaan. Viikonloput ovat haastavimpia. Olen alkanut alkuvuoden oksentelujen myötä pelkäämään viikonloppuja. Lähes järjestäen kalorit riistäytyvät yli 2000, jopa lähemmäs 3000 (tai YLI). Muutamia kertoja olenkin sortunut oksentamaan, mutta onnekseni (!) oksentaminen on haastavaa - esimerkiksi suklaa ei tule ylös - tulee ainoastaan uskomaton 3 kilon TURVOTUS, joka kestääkin sitten lähes seuraavan viikon puoliväliin. Eli tehokkaasti olen kantapään kautta oppimassa tästä uudesta taipumuksestani jo pois. Onneksi. Työpäivinä syömiset suhteellsen ongelmattomia (lue: < 1000 kcal / pvä). Ilmeisesti kostautuu juuri sitten noina viikonlopun ahmimisina. Tällä viikolla olen yrittänyt turvata itseni viikonlopun tuskalta syömällä päivittäin 1500 - 2000 kcal. Samalla toivon menkkailoa. Vaikuttaa pahasti siltä, että ovat ainakin toistaiseksi jääneet pois :( Terveellisiä herkkuja. Banaanilla, pähkinöillä, nibseillä ja hunajalla kuorrutettuja riisimaissikakkuja. Raakoja herkkusieniä sinapin, ketsupin kera salaatti-raejuustopedillä. Options -kaakaojuomaa tilkalla mantelimaitoa.
Kävin tällä viikolla lääkärillä B-lausuntoa varten. Lievästi "luovuttaneena". Muutama vuosi sitten istuin samassa tuolissa ja päätin itsepintaisesti selvitä yksin. Ja selvisinkin (?). Kovin luottavaiselta lääkäri vaikutti Kelan myönteisen päätöksen suhteen, sen verran työkykykin uhattuna (häiriintynyt syöminen siis ainoastaan kirsikkana kakussa, josta löytyy ihmissuhdeongelmia pitkällä kaavalla). Nyt pitäisi vain jaksaa laatia se hakemus. Omien ongelmien lomakkeelle selvittäminen ei houkuttele :(
 |
| Ovi, joka on ollut vaikea avata (terapeutin entinen vastaanottohuone). |
Olen käynyt tulevalla terapeutillani nyt kolme kertaa, ns. arviointikäyntejä. Huomaan välillä odottavani kiihkeästi käyntejä. Luvalla hajoamista. Viimeksi kyyneleet majailivat silmänurkissa jo odotushuoneessa. Vastaanotolla itkinkin niin voimallisesti, että käsistä lähti tunto. Kyseinen päivä oli ollut kammottava, mutta itkun väsyttämänä olo oli kepeä (?) tihkusateessa autolle kulkiessa.
Seuraavana yönä näin unta, että hän antoi minulle jotain jota en pystynyt näkemään, mutta unessa ymmärsin mitä se oli. Koin iloa.
